Narrow screen resolution Wide screen resolution Auto adjust screen size Increase font size Decrease font size Default font size

Pihlajaveden ala-aste, Keuruun kaupunki

Mainospalkki
Etusivu Kuvagalleriat Kylän historiaa Pihlajaveden tietoutta, Aino Korjan muistelmia
Pihlajaveden tietoutta, Aino Korjan muistelmia PDF Tulosta Sähköposti
21.05.2010 15:43
Vuosilukuja Pihlajaveden historiasta
Aino Korjan historiikkeja

Aino Korjan historiikit -alkusivu

1540-1542   
osa Keuruuta ja Ruovesi kuuluivat Oriveden kappeliin Längelmäveteen.

1542       
julisti kuningas Kustaa Vaasa Pirkkalan emäseurakunnan Kangasalan erämaat kruunun omaksi ja kehotti asuttamaan ne.

1567       
Pihlajaveden kylästä ensimmäinen maininta Ruoveden verokirjoissa: Simsiön kylä käsittäen neljä taloa. Ensimmäiset talonkirjat saatiin 1587-1590.

1560       
alue, johon kuuluivat Ruovesi, Kuru, Virrat, Ähtäri, Keuruu, Multia, Pihlajavesi, Vilppula ja Mänttä muodostavat oman Ruoveden seurakunnan ja hankkivat papin.

1571       
Ruoveden seurakunta erosi Orivedestä. Keuruu oli kappeliseurakunta. (Katolinen uskonto. Augsburgin uskontunnustus hyväksyttiin 1593. Kansankieli  pääsee jumalanpalveluksiin. Nuijasota 1596.)

1628-30       
Keuruun seurakunta eroaa Ruovedestä. Keuruun kunta.

1780-82       
Pihlajaveden kylä rakensi itselleen kirkon. Rakentajina kymmenen taloa ja neljä torppaa. Alueella oli tuolloin 292 henkilöä. Rakennusmestarina Matti Åkerblom-Pärnä. Rakennuslupaa ei ollut.

1787       
Kirkko vihitty. Pyydetty pappia tai saarnavuoroja.

1825       
tienoilla ei jumalanpalveluksia pidetty juuri ollenkaan.

1822       
sanotaan julkaisuissa Pihlajaveden saaneen kappeliseurakunnan oikeudet. (Suomisen mukaan vuosiluvussa virhe.)

1829       
Pihlajaveden kappalaiseksi Pehr. Ad. Hällfors. Muistona Raamattu. Muitakin pappeja vähän aikaa.

1833       
Ensimmäinen virallinen kappalainen Johan Mikael Bergroth.

1844
tohtori Bergenheim suorittaa Turun tuomiokapitulin tarkastuksen. Hän tuomitsi kappeliseurakunnan kirkon pieneksi, mitättömäksi ja määräsi  rakennettavksi uuden kirkon. Seurakuntalaiset ssavat nuhteita ns. körttiläisyydestä ym. Aikaisemmin pihlajavetiset olivat saaneet ankarat nuhteet ja   rankaisu-uhkaukset kurittomasta rakentamisesta. Kruunun maista oli aiemmin varattu alueet seurakunnan virkataloiksi.

1865       
Annettu asetus kunnanhallituksista. Pihlajavedellä ei ole tähän saakka olemassa mitään omaa kirjanpitoa, koska kuuluttiin Keuruuseen. Kirkon  rakentamiseen ei emäseurakunnalta avustuksia pyydetty, joten siitäkään ei ole merkintöjä.

1866       
kesäkuun 25. päivänä Keuruulla pidetyssä kokouksessa valittiin Pihlajavedelle kunnanhallitus reklementin tekoa varten.

Aino Korjan historiikit -alkusivu

Viimeksi päivitetty 22.05.2010 12:00