
JOULUEVANKELIUMI savonkielellä
Pepa
Virallinen kiäntäjä
Ja tapahtupa siihen aekaan että keisarj Aakustus
anto semmosen ukaasin, että koko muailma olj pantava verolle. Tämä tämmönen
verolle panemine olj ens kerta ja se tapahtu, kun se Kyrenius olj Syyrian
muaherrana. Ja niimpä kaekki mänj kirjan piälle pantaviks ite kuhhii ommaan
kaapuhiisa.
Niinpä Joosehvikkii lähti mänemään Kalilejasta Nasaretin kaapunnista ylös
Juuttaanmuan Tuavetin kaapuntiin, jonka nimi on Peetlehem, hiän kun olj niät
synnyltään Tuavetin sukukieppiä, verolle pantavaks morsijamesa Marijan kansa,
jok¹ olj jo pieniin päen.
Niin tapahtupa heijjän siellä ollessaan, että Marijan purkuaeka tulj ja hiän
tehnä pyöräätti poejan, esikoesesa, kiäräsj sen kapaloon ja panj
aperuuheen, kun kievarista ei löötynnä ennee tyhjee tilloo.
Siellä seuvulla olj lammaspaemenia kejolla yöllä vahtimassa katraetaan.
Niin heijän eissään seeso Herran enkelj ja Herran kirkkaas loesti heijän ympärillään,
ja hyöhän säekähtivät pahanpäeväsesti. Mutta enkelj sano heille: ³Elekee
työ pelätä tyhjee, sillä kahtokees, kun minä ilimotan teille ihan ilosen
asijan, jok¹ on tulova kaekelle kansalle: teille on tänä päevänä syntynnä
Vapahtaja, jok¹ on Ristus Herra, Tuavetin kaapunnissa. Ja tämä on teille
osviittana: työ löövätte lapsen kapaloetuna aperuuhessa makkoomassa.² Ja hyötähyvijään
olj enkelin kanssa emä jookko taevaallista sotaväkkee ja hyö ylistivät
Jumaloo ja huutivat: ³Kunnija olokaan Jumalalle korkeoksissa ja muassa raoha
immeisten keske, joeta kohtaan hiän ei vihhoo pie.²
Ja kun enkelit olvat männä paementen luota tiehensä, niin nämä
tuumaelivat toesilleen: ³Mitähän, jos lähetään sinne Peetlehemmiin päen
kahtommaan, mittee siellä oekeestaan on tapahtunna ja mittee Herra äskön
tuossa ilimottelj.² Ja niihä hyö lähtivät täätältämmään oeken
juoksujalakoo ja löysivättii Marijan ja Joosehvin ja lapsen, joka muata köllötti
aperuuhessa.
Ja kun hyö olivat tämän nähnä, ilimottivat hyö sen uutisen, jokolj jo
heejän tiijossaan tästä lapsesta. Ja kaekki, jotka sen kuulvat, päevittelivät
siinä iha uuvestaannii, mittee paemenet heille ilimineerasivat. Mutta Marijapa
panj nämä kuulopuhheet tarkasti korvasa taa ja vatvo niitä hiljoo ite mielessään.
Ja paemenet palasivat takasi ja kiittelivät ja ylistelivät Jumaloosa
kaekesta, minkä olivat kuullu ja nähnä, sen mukkaa mitenkä heille olj alu¹alakaen
huastettu.

|Takaisin
Jouluevankeliumeihin| |Takaisin
Joulukalenterisivulle|
Koulu ja seurakunta
|