|
Kirjasto ulkoa ja sisältä 3.12.1999
Pihlajaveden ala-aste vierailulla kirjastossa 2.2.2000
Keuruun kaupunginkirjasto
KEURUUN KIRJASTOTALON VAIHEET VIRALLISTEN PÄÄTÖSTEN VALOSSA
Koonnut kirjastonjohtaja Eila Linna
Kirjastolautakunta 28.4.1971
12 § Keskusteltiin kunnan suunnittelutoimikunnalle jätettävästä keskipitkän tähtäyksentaloussuunnitelmasta vv. 1971-76. Kirjastolautakunnan päätöksen mukaantärkein 5-vuotistalousarviossa huomioon otettava kohde on uuden pääkirjastonrakentaminen, joko virastotalon yhteyteen tai erillisenä kirjastorakennuksena,mutta ehdottomasti vv. 1972-76 taloussuunnitelman aikana.
Kirjastolautakunta 26.5.1971
3 § Päätettiin jättää kunnanhallitukselle kirjelmä, jossa kiirehditään virastotalon yhteyteen
rakennettavan pääkirjaston rakennusohjelman ja rakennuslupa-anomuksen
valmistelua. Keskustelussa pääkirjaston paikasta kirjastolautakunta asettui
samalle kannalle kuin aikaisemminkin: pääkirjastolle olisi varattava tilat kunnan
uudesta virastotalosta, mieluimmin erillisenä siipirakennuksena. Muut ratkaisu-
mahdollisuudet siirtäisivät uusien tilojen saamisen liian kaukaiseen ja epävarmaan
tulevaisuuteen.
Kirjastolautakunta 12.8.1971
4 § Hyväksyttiin uusi huonetilaohjelma, pinta-alaltaan 412 m2 + 50 m2, sekä selvitys
kirjastohuoneiston tarpeesta. Päätettiin jälleen kiirehtiä pääkirjaston
rakennusohjelman valmistamista ja sen toimittamista kouluhallitukseen
vahvistettavaksi. Koska pääkirjasto tarvitsisi heti runsaasti lisätilaa, lautakunta
kannattaa edelleen nopeinta vaihtoehtoa, pääkirjaston sijoittamista virastotalon
yhteyteen eikä sinänsä parasta ratkaisua, erillistä kirjastorakennusta, koska
ei ole olemassa mitään takuita siitä, että sellaista ryhdyttäisiin lähitulevaisuudessa
rakentamaan. Lautakunta oli sitä mieltä, että pääkirjaston sijoittaminen virasto-
talon yhteyteen ei tarvitse olla pysyvä ratkaisu, vaan tulevaisuudessa toivotta-
vasti päästään omaan pääkirjastorakennukseen.
Kirjastolautakunta 22.9.1971
3 § Kirjastolautakunta keskusteli pääkirjasto-ongelmasta virastotalon yhteyteen sijoitetun
kirjaston luonnospiirustusten, Kaakkois-Suomeen tehdyn tutustumismatkan
ja kansalaiskoulussa 20.9. pidetyn kokouksen pohjalta. Keskustelun tuloksena
päätettiin lähettää kunnanhallitukselle kirjelmä, jossa tuodaan esille seuraavat
kolme vaihtoehtoa:
1. Pääkirjasto sijoitetaan pysyvästi kunnan uuteen virastotaloon.
Luonnospiirustuksiin on tällöin tehtävä huomattavan suuria muutoksia.
Huonetilajärjestelyn on tapahduttava arkkitehtitoimiston ja lääninhallituksen
kouluosaston yhteistyönä.
2. Virastotalosta varataan väliaikaiset tilat pääkirjastolle. Tällöin huoneisto olisi
rakennettava kunnan omalla kustannuksella. Koulutoimentarkastaja Pihkalan
lausunnon mukaan uutta valtionapua tuskin myönnetään aikaisemmin kuin
20 vuoden kuluttua.
3. Vuokrataan huoneisto muualta ja pyritään saamaan erillinen kirjastotalo
mahdollisimman nopeasti. Vuokrahuoneistoina tulisivat kysymykseen esim.
huoneisto Sieväsen tontille rakennettavasta talosta samoin kuin Keuruun
postitoiston tilat.
Päätettiin kiirehtiä tontin varaamista kirjastotaloa varten mikäli 2. tai 3. vaihtoehto toteutuu.
Kirjastolautakunta 1.3.1972
4 § Saatettiin lautakunnan tietoon kirkonkylän kansakoulun johtokunnan tekemä
esitys kunnanhallitukselle pääkirjaston sijoittamiseksi väliaikaisiin tiloihin
ensi syyslukukauden alkuun mennessä, koska koulu tarvitsisi pääkirjaston
tilat sekä kunnan virastotalon rakennustoimikunnan ehdotus pääkirjaston
sijoittamisesta rakennettavan virastotalon pohjakerrokseen.
Kirjastolautakunta 13.3.1972
3 § Keskusteltiin virastotalon rakennustoimikunnan ehdotuksesta pääkirjaston sijoittamiseksi
virastotalon pohjakerrokseen sekä mahdollisuudesta vuokrata As. Oy.
Sieväsenkulmalta 369 m2 suuruinen huoneisto kirjaston käyttöön 9 mk neliö-
vuokrahintaan.
Keskustelun tukoksena lautakunta asetti virastotaloratkaisun etusijalle.
Kirjastolautakunta 28.5.1973
35 § Sisustussuunnitelma
Kirjastolautakunta tutustui Kirjastopalvelu Oy:n arkkitehtien Harjanne ja Suurla
laatimaan uuden pääkirjaston sisustusehdotukseen. Päätettiin keskittyä rakennus-
töiden kannalta kiireellisiin kohteisiin. Sovittiin, että
kunnankirjastonhoitaja neuvottelee arkkitehtien kanssa sisustuksen yksityiskohdista.
Kirjastolautakunta 19.9.1973
61 § Pääkirjastonhuoneiston hyväksyminen
Päätettiin esittää kunnanhallitukselle, että kouluhallitukselta haettaisiin
hyväksyminen pääkirjaston uudelle, kunnan virastotaloon tulevalle huoneistolle.
Kirjastolautakunta 27.9.1974
88 § Uuden pääkirjaston avajaiset
Sovittiin, että pääkirjaston avajaiset pidetään kunnan virastotalon avajaisten yhteydessä.
Kirjastolautakunta 24.10.1974
100 § Virastotalon vihkiäiset
Kunnanjohtaja ilmoitti, että virastotalon vihkiäiset pidettäneen perjantaina 15.11.
Kirjastolautakunnassa keskusteltiin kirjaston osuudesta vihkiäisissä.
Kirjastolautakunta: Toimintasuunnitelma 1976-1980
Huoneistot: Uuden pääkirjaston suunnittelu, joko erillisenä rakennuksena
tai monitoimitalona, aloitetaan v. 1980. Kirjastotalolle olisi varattava tontti
hyvältä liikepaikalta, mieluimmin koulukeskuksesta tai sen välittömästä
läheisyydestä.
Kirjastolautakunta 2.5.1979
26 § Kuntasuunnitelmaan liittyvän tavoitesuunnitelman laatiminen
Suunnittelutoimikunta on päättänyt 21.3.1979, että nyt kulumassa olevan
Suunnittelukierroksen yhteydessä laaditaan erillinen tavoitesuunnitelma,
Kuitenkin suppeassa muodossa. Tämä tehdään noin kymmenen vuoden
aikaperspektiivillä.
Ehdotus: Kirjastolautakunta neuvottelee ja päättää tavoiteohjelman pohjaksi
seuraavia kysymyksiä:
Kohta 2. Pääkirjaston uusi rakennus
Tavoiteohjelmassa ehdotetaan pääkirjastolle tehtäväksi uudet tilat joko
omaan erilliseen rakennukseen tai eri kulttuuritoimintoja palvelevaan yhteiseen
monitoimitaloon. Tämä kirjasto/monitoimitalo tarvitsee hyvän tontin
keskeiseltä paikalta mielellään koulukeskuksen yhteydestä. Talon rakentaminen ajoittuu
tavoiteohjelmassa joko 1980-luvun loppuun tai 90-luvun alkuun.
Ainakin suunnittelutyöt on aloitettava jo 1980-luvulla.
Kirjastolautakunta 24.9.1980
37 § Pääkirjaston tonttikysymys
Kaavoitus- ja mittaustoimisto laatii pääkirjasto/monitoimitalon tonttivaihtoehdoista
selvityksen, joka esitellään kokouksessa.
Kirjastolautakunta keskusteli laaditun selvityksen pohjalta pääkirjaston tai
pääkirjasto/kulttuuritalon tonttivaihtoehdoista. Kirjastolautakunta päätti
yksimielisesti, että esitetyistä tonttivaihtoehdoista paras on Kippavuorentien
varressa korttelissa 75 sijaitseva tontti. Vaikka tontti on vain 2200 m2,
lautakunta katsoi, että rakennusoikeus, 1320 krs-m2 2-kerroksisena, riittää hyvin pääkirjaston
tilantarpeeseen ja rakennukseen mahtuu lisäksi luento-
näyttely- ja musiikkitiloja.
(Muut vaihtoehdot olivat: Loilonharjun alue, Pitäjäntuvantien varsi, Jyväaitantien
varsi koulukeskuksen korttelissa, Hurttian tontti Keuruuntien varressa, Paloaseman
tontti Keuruuntien varressa ja Einari Vuorelantien ja Multiantien risteys.)
Kirjastolautakunta 5.11.1980
41 § Pääkirjaston tonttikysymys
Kirjastolautakunta velvoitti kunnankirjastonhoitajan laatimaan seuraavaan
kokoukseen kirjastolautakunnan käymän keskustelun pohjalta luonnoksen
pääkirjaston tonttikysymystä koskevaksi esitykseksi kunnanhallitukselle.
Kirjastolautakunta 10.12.1980
52 § Pääkirjaston tonttikysymys
Kirjastolautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että ryhdyttäisiin
toimenpiteisiin tontin varaamiseksi pääkirjastolle Keuruun kirkonkylän
keskustasta. Lautakunta katsoo, että tonttivaihtoehdoista on sijainniltaan paras
Kippavuorentien varressa korttelissa 75 oleva tontti, koska se sijaitsee lähellä
ydinkeskustan palveluja. Mikäli Kippavuorentien varren tontti osoittautuu
liian ahtaaksi pääkirjastolle, lautakunta pitää seuraavana vaihtoehtona
Paloaseman tonttia Keuruuntien varressa. Kolmas vaihtoehto on Hurttian
tontti Keuruuntien varressa ja neljäs Jyväaitantien varsi koulukeskuksen
korttelissa.
Kirjastolautakunta 21.4.1982
44 § Kirjasto- kulttuuri- ja harrastustilojen rakentaminen
Kirjastolautakunta on käsitellyt uuden pääkirjaston tonttivaihtoehtoja
kaavoitusarkkitehti Ikäheimosen laatiman selvityksen pohjalta useissa
kokouksissa v.1980 ja tehnyt 10.12.1980 asiasta esityksen kunnanhallitukselle.
Pääkirjaston sekä kulttuuri- ja harrastustilojen rakentamiskysymystä
pohdittiin sivistysosaston lautakuntien puheenjohtajien ja sihteerien
31.2.1982 pitämässä yhteiskokouksessa. Tällöin sovittiin alustavasti, että tekeillä
olevan 5-vuotisen kuntasuunnitelman yhteydessä kansalaisopiston johtokunta sekä
kirjasto- kulttuuri- ja nuorisolautakunnat tekevät kunnanhallitukselle ja –valtuustolle
yhteisesityksen.
Tämä esitys poikkeaa tonttivaihtoehtojen osalta
kirjastolautakunnan v.1980 tekemästä päätöksestä. Yhteisesitys perustuu
käsitykseen, jonka mukaan kirjasto-, kulttuuri- ja nuorisotilat olisi taloudellista pyrkiä
rakentamaan yhteistyössä.
Tällöin pääkirjaston sijaintipaikaksi esitetty Kippavuorentien tontti on ehdottomasti
liian pieni. Sen vuoksi katsottiinkin ensimmäiseksi vaihtoehdoksi Hurttian tontti,
johon yhdistettäisiin Jyväaitantien varressa oleva tontti.
Kirjastolautakunta hyväksyi omalta osaltaan kunnanhallitukselle ja –valtuustolle
tehtävän yhteisesityksen kirjasto- kulttuuri- ja harrastustilojen rakentamisesta.
Tonttivaihtoehtoja koskevaan kohtaan jätti yksi kirjastolautakunnan jäsen seuraavan
eriävän mielipiteen: ”Koska arvelen monitoimitalon suunnitelman toteutumisen
vaikenevan, jos tonttivaihtoehdoista valitaan Hurttian tontti, haluan esittää eriävän
mielipiteeni tehdystä päätöksestä. Parhaaksi vaihtoehdoksi katson Paloaseman
tontin Keuruun tien varressa.”
Kirjastolautakunta 18.8.1982
55 § Pääkirjaston huonetilojen hyväksyminen
Kouluhallituksen 28.3.1974 tekemän päätöksen mukaan on kunnan virastotalosta
varatut 532 m2 suuruiset huonetilat hyväksytty pääkirjaston huoneistoksi väliaikai-
sesti, enintään vuoden 1982 loppuun asti. Pääkirjaston huonetilojen suunnittelu-
määräraha on vuosien 1982-1986 kuntasuunnitelmassa varattu vuodelle 1986.
Kirjastolautakunta esittää kunnanhallitukselle, että se anoisi lääninhallitukselta
lupaa käyttää pääkirjaston nykyistä huoneistoa kirjastotilana siihen asti, kunnes
nyt vireillä oleva pääkirjaston huoneistohanke valmistuu.
Kirjastolautakunta 14.5.1985
30 § Kirjaston suunnitelmaesityksen toteuttamisosa vuosille 1986-1990
Suunnittelutoimikunnan ohjeiden mukaan on hallintokuntien toimitettava
suunnitelmaesityksensä taloustoimistoon 15.5.1985 mennessä.
Kirjastolautakunta hyväksyy liitteenä olevan suunnitelmaesityksen toteuttamisosan:
”Kirjastolautakunta yhtyi yhtä eriävää mielipidettä lukuun ottamatta 21.4.1982
kannattamaan sivistysosaston yhteistä esitystä, jonka mukaan monitoimitalon
paras tonttivaihtoehto on Keuruuntien varressa oleva Hurttian tontti.”
Kirjastolautakunta 28.8.1985
75 § Pääkirjaston tonttikysymys
Kunnanhallitus on 19.8.1985 § 656 käsitellyt ehdotusta, jonka mukaan
kirjasto/kulttuuritalo sijoitettaisiin tervatehtaan alueelle.
Kirjastolautakunta esittää kunnanhallitukselle, että kirjasto/kulttuuritalolle varattaisiin
heti keskeisesti lähellä muita palveluja ja kouluja sijaitseva tontti.
Kirjastolautakunta 14.1.1988
8 § Lausunto osayleiskaavaluonnoksesta
Pääkirjaston uudisrakennukselle on osayleiskaavassa tehty aluevaraus
Kantolantien varrella sijaitsevaan kortteliin 72.
Kirjastolautakunta pitää uudelle pääkirjastolle keskustasuunnitelmassa
esitettyä aluevarausta hyvänä, koska se on kauppa- pankki- ja muiden
palvelujen lähellä, lyhyen matkan päässä keskustan kouluista sekä
kaupungin muiden virastojen ja uuden vanhainkodin läheisyydessä.
Kirjastolautakunta 2.5.1990
32 § Kirjasto-kulttuuritalon tontti
Kaupunginhallitus pyytää 14.5.1990 mennessä lausunnot kirjasto-kulttuuritalon
tonttivaihtoehdoista myös kirjastolautakunnalta.
Kirjastolautakunta on aikaisemmin päätöksissään katsonut EKAn korttelin parhaaksi
tonttivaihtoehdoksi, koska se sijaitsee keskeisesti muiden palvelujen, koulujen,
vanhustentalojen sekä kaupungintalon läheisyydessä. Tontti on heti saatavissa.
Myös paloaseman tontti sijaitsee ydinkeskustassa. Kirjasto-kulttuuritalon
rakentaminen siihen on kuitenkin seuraavista syistä vaikeaa: talo jouduttaisiin
pystyttämään Aromaan koulun takapihalle, koska koulurakennus on esitetty
suojeltavaksi. Paloaseman tontti on varattu ensisijaisesti palloiluhallin
(monitoimitalon) paikaksi.
Kirjaston kannalta Loilonharjun, Loilonharjun kärjen ja Tarhian satamarannan
Tontit olisivat sijainniltaan sopivia. Ne eivät kuitenkaan ole kaupungin omistuksessa
ja niiden saaminen on epävarmaa. Vanhan pappilan alue sekä Tervan
tonttivaihtoehdot ovat kirjastolle liian syrjäisiä. Ne ovat myös kaukana kouluista.
Koulukorttelin 1 tontti olisi kirjastolle keskeinen, mutta kirjasto-kulttuuritalon
rakentaminen vaatisi myös yksityisen omakotitalon lunastamista, mikä ei
liene mahdollista. Koulukorttelin 2 tontti taas edellyttäisi kahden omakotitalon
lunastamista.
Kirjastolautakunta 23.8.1990
50 § Lausunto osayleiskaavaehdotukseen sisältyvästä kirjasto-kulttuuritalon paikasta
Keuruun kaupunginhallitus pyytää kirjastolautakunnan lausuntoa keskustan
osayleiskaavaehdotuksesta.
Laaditun erityisselvityksen mukaan käytettävissä on ollut 11 eri vaihtoehtoa.
Niistä kaupunginhallitus valitsi sijoituspaikaksi Pitäjäntuvantien kohdalla Tarhian
rannalla olevan ns. Mäkisen rannan. Osayleiskaavassa korostetaan, että
yksityiskohtaiseen sijoitukseen vaikuttavat vanhan kirkon ympäristön kulttuuriarvot,
liikenneväylästöt, satamarakenteet ja kevyen liikenteen yhteydet.
Kirjastolautakunnan päätökseksi tuli ehdotus, jonka mukaan lautakunta esittää
kirjasto-kulttuuritalon parhaaksi vaihtoehdoksi ns. EKA:n korttelia.
Kirjastolautakunta 22.5.1991
35 § Kirjasto-kulttuuritalohankkeen kiirehtiminen
Kaupunginvaltuusto on 4.3.1991 päättänyt kirjasto-kulttuuritalon paikaksi Tarhian
satamarannan. Kaupunginarkkitehti Pertti Ikäheimonen on 22.5. ilmoittanut, että
kaavoituslautakunta saa vielä tänä vuonna käsiteltäväkseen kirjasto-kulttuuritalon
kaavaehdotuksen. Kirjastolautakuntaa varten Ikäheimonen on merkinnyt kartalle
kirjasto-kulttuuritalon suunnitellun tonttialueen, yhteensä noin 4000 m2, josta
kaupunki omistaa noin 2066 m2, seurakunta n. 1834 m2 ja yksityinen noin 100 m2.
Edellytyksiä talon rakentamiselle ovat kaavan laatimisen ja hyväksymisen lisäksi
tontinosien hankinta kaupungille, sekä mm. kunnallisteknisiä toimenpiteitä.
Koulutoimentarkastaja Tuula Pihkalan lausunnon mukaan on tärkeätä ensin
varmistaa kirjastolle tontti ja sen jälkeen ryhtyä laatimaan toteuttamisohjelmaa.
Kirjastolautakunta päättää esittää kaavoituslautakunnalle, että kirjasto-kulttuuritalon
kaava-asia otettaisiin käsiteltäväksi viimeistään elokuun 1991 loppuun mennessä.
37 § Kirjastotoimen kuntasuunnitelmaesitys
Kirjasto-kulttuuritalon suunnittelumääräraha sijoittuu nykyisessä
kuntasuunnitelmassa vuodelle 1993 ja rakentamismäärärahaa on yhteensä
3000 000 markkaa vuosille 1994-1995. Uuteen kuntasuunnitelmaan esitetään
lisärahoitusta vuodelle 1996.
Pöytäkirjan liitteenä Investointisuunnitelma 1992-1996: Kirjasto-kulttuuritalo,
Tarhian satamaranta.
Kirjastolautakunta 13.11.1991
57 § Ilmoitusasiat ja saapuneet kirjeet
Koulutoimentarkastaja Tuula Pihkala 0n 9.10.1991 puhelinkeskustelussa
ilmoittanut, että Keuruun pääkirjaston rakennushanke sisältyy ensimmäisen kerran
Keski-Suomen läänin rakennushankkeiden valtionosuuslistalle ja että se ajoittuu
siinä vuodelle 1997.
Kirjastolautakunta 14.5.1992
20 § Kirjastotoimen kuntasuunnitelmaesitys
Kirjasto-kulttuuritalon suunnittelumääräraha 100 000 markkaa sijoittuu nykyisessä
kuntasuunnitelmassa vuodelle 1993 ja rakentamismääräraha 5000 000
markkaa vuosille 1995-1996. Uuteen kuntasuunnitelmaan esitetään loppurahoitusta vuodelle
1997, jolle kirjaston rakentaminen ajoittuu lääninhallituksen valtionosuuslistalla.
Myös kalustamismääräraha on esitettävä vuodelle 1997.
Sivistyslautakunta 14.3.1995
13 § Keuruun pääkirjastohankkeeseen on varattu uusimmassa kuntasuunnitelmassa
yhteensä kahdeksan miljoonan määrärahat vuosille 1997-1999.
Keski-Suomen lääninhallituksen laatimassa rakennushankkeiden
kiireellisyysjärjestyksessä Keuruun hanke on viidentenä ja ajoittuu siinä
vuodelle 1998.
Kirjasto-kulttuuritalolle on varattu tontti ns. Mäkisen rannasta.
Pääkirjaston tilaohjelma laaditaan yhteistyössä teknillisen osaston kanssa.
Kirjaston henkilökunta on tehnyt alustavia huonetilaohjelmia.
Tekninen lautakunta 22.5.1996
64 § Keuruun kirjaston hankesuunnitelma
Keuruun viimeksi hyväksytyssä kuntasuunnitelmassa on uuden kirjaston
rakentaminen ajoitettu vv. 1998-99.
Kuntasuunnitelman mukaisesti on kuluvan vuoden alkupuolella aloitettu
hankesuunnitelman laatiminen uuden kirjaston rakentamiseksi sitä varten
hankitulle rakennuspaikalle Tarhian satamarannan läheisyyteen.
Hankesuunnitelma on valmistunut. Siinä on kirjaston kokonaisalaksi suunniteltu
1130 hyötyneliömetriä.
Tekninen lautakunta käsitteli ja hyväksyi omalta osaltaan hankesuunnitelman.
Kaupunginhallitus 22.5.1996
§ 154 Keuruun kouluhankkeiden tärkeysjärjestys ja ns. kivikoulun peruskorjaus
Kirjaston rakentamiseen on kuntasuunnitelmassa varauduttu vuosina
1997-1999.
Sekä valtionrahoituksen saannin, yleisen mielipiteen että kaupungin kunta-
suunnittelu- ja budjettityön pohjalta tulee kaupunginhallituksen vielä kertaalleen
tarkistaa tärkeimpien saneeraus- ja investointihankkeiden tärkeysjärjestys
erityisesti sivistystoimen osalta.
Toiseksi tärkeimpänä sivistystoimen kohteena pidetään kirjastoinvestointia ja
siihen saatavaa valtionrahoitusta vuosille 1998-1999.
Sivistyslautakunta 28.5.1996
68 § Kirjastotalon hankesuunnitelma
Sivistyslautakunta hyväksyi omalta osaltaan kirjastotalon hankesuunnitelman
Ja esittää sen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.
Kaupunginhallitus 13.6.1996
198 § Kirjaston hankesuunnitelma
Kaupunginhallitus hyväksyi puolestaan kirjaston hankesuunnitelman, sen
toteuttamisen kirjattavaksi seuraavien vuosien taloussuunnitelmiin sekä
käynnistettäväksi toimenpiteet valtionosuuden saamiseksi.
Opetusministeriö 7.8.1996
DNRO 100/610/96 Perustamishankkeen laajuuden vahvistaminen,
Keuruun kaupungin pääkirjasto
Opetusministeriö on opetus ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun
lain (705/92) 31 §:n perusteella päättänyt vahvistaa Keuruun kaupungin
pääkirjaston laajuudeksi 1130 hym2.
Sivistyslautakunta 13.11.1996
154 § Yleisten kirjastojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma 1997-2000
Opetusministeriö on 8.10.1996 päättänyt vahvistaa kirjastotoimen
Perustamishankkeiden rahoitussuunnitelman vuosille 1997-2000.
Suunnitelma on pohjana myönnettäessä valtionosuuksia v. 1997 sekä
valmisteltaessa rahoitussuunnitelmaa vuosille 1998-2001.
Keuruun pääkirjaston on ensimmäisen kerran mukana rahoitussuunnitelmassa,
jossa se on sijoitettu vuoteen 1999. Vuosien 1998-2000 listat ovat alustavia.
Jos kuntien valmius hankkeiden toteuttamiseen poikkeaa suunnitellusta
aikataulusta, voidaan muita hankkeita aikaistaa.
Sivistyslautakunta 16.4.1997
61 § Kirjastotalohankkeen suunnittelutyöryhmän perustaminen
Keuruun kirjastotalohanke on kaupungin taloussuunnitelman investointi-
ohjelmassa merkitty vuosille 1998-1999.
Valtion eli opetusministeriön rahoituslistalla Keuruun kirjastotalohankkeen
valtionosuus on osoitettu vuodelle 1999.
Virkamiestyöryhmä, johon ovat kuuluneet teknillinen johtaja Pertti Ikäheimonen,
kirjastotoimenjohtaja Saara Penttilä ja sivistystoimen päällikkö Kerttu Ruhanen
on päättänyt, että teknisen lautakunnan ja sivistyslautakunnan tulisi nimetä
yhteinen työryhmä kirjastotalon suunnittelua varten.
Sivistyslautakunta päätti nimetä omalta osaltaan suunnittelutyöryhmään
lautakunnan puheenjohtaja Pekka Liljan, lautakunnan jäsen Pirkko Lihjamon,
Kirjastotoimenjohtaja Saara Penttilän ja sivistystoimen päällikkö Kerttu Ruhasen.
Tekninen lautakunta 23.4.1997
44 § Kirjastotalon suunnitteluhankkeen käynnistäminen ja
suunnittelutyöryhmän perustaminen
Tekninen lautakunta päätti nimetä suunnittelutyöryhmään lautakunnan jäsen
Harri Kankaanpään, ja varajäsen Helvi Sallmenin, teknillinen johtaja Pertti
Ikäheimosen sekä talonrakennusmestari Pekka Suomisen.
Kaupunginhallitus 23.5.1997
173 § Kirjastohankkeen suunnittelutyöryhmä
Kaupunginhallitus nimesi suunnittelutyöryhmään puheenjohtajaksi Jorma
Vähäkömin ja varapuheenjohtajaksi Pertti Ikäheimosen.
Jäseniksi Veli Nummelan, Topi Lähteenmäen ja Osmo Kärkkäisen.
Sivistyslautakunta 2.9.1997
148 § Kirjastotoimen taloussuunnitelma- talousarvioesitys
Taloussuunnitelmakautena 1998-2000 on kirjastotoimen tavoitteena saada
pääkirjastolle uusi talo, jonka arvonlisäverollinen kustannusarvio on hanke-
Suunnitelman mukaan 9 494 200 markkaa ja jolle saadaan 50 %:n valtionosuus.
Kirjaston suunnitteluun on tämän vuoden talousarvioon varattu 500 000 markkaa
ja vuosille 1998-1999 rakentamiskustannuksiin 8 500 000 markkaa. Kirjaston
kalustamisen ja varustamisen kustannusarvio on 1 346 200 markkaa, mikä tulisi
sisällyttää taloussuunnitelmaan vuodelle 1999.
Sivistyslautakunta 10.3.1998
39 § Kirjaston toiminta v. 1997
Pääkirjaston rakennushanke eteni merkittävästi v. 1997. Keuruun kirjasto
sijoittui rakennushankkeiden alustavalla valtionosuuslistalla vuoden 1999
hankkeista ensimmäiseksi. Kaupunginhallitus nimesi hankkeelle suunnittelu-
ryhmän toukokuussa. Pääkirjaston suunnittelukilpailu toteutettiin lokakuussa 1997
kutsukilpailuna viidelle arkkitehtitoimistolle, joilta pyydettiin suunnitelman 5.1.1998
mennessä.
Sivistyslautakunta 25.8.1998
120 § Kirjastotoimen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys
Pääkirjaston rakentaminen aloitetaan valtionosuushakemuksen sekä kaupungin-
hallituksen 29.6.98 tekemän päätöksen mukaan syksyllä 1998 ja talo valmistuu
siten loppuvuodesta 1999. Tälle vuodelle on kirjaston rakentamiseen varattu
3 miljoonaa markkaa. Urakkalaskennan jälkeen tarkentuu ensi vuoden määrärahan
tarve. Kirjaston kalustamiseen ja varustamiseen esitetään 1 494 600 markan
määrärahaa vuodelle 1999. Kirjaston muutto- ja käyttöönottokustannuksiin
esitetään 40 000 markan määrärahaa.
Sivistyslautakunta 3.8.1999
§ 125 Hirviveistoksen hankkiminen
Sulo Ensio Rissanen, joka on kuollut joulukuussa 1993, on testamentannut
Keuruun kaupungille 150 000 markkaa hirviveistoksen hankkimiseksi
kirjasto-kulttuuritalon välittömään läheisyyteen. Keuruun kaupunginhallitus
on 17.1.1994 päättänyt ottaa testamenttilahjoituksen vastaa.
Sivistyslautakunta valitsi toimikunnan, joka tekee sivistyslautakunnalle
esityksen veistoksen tekijästä ja joka lautakunnan valinnan jälkeen
huolehtii hirviveistoksen tilaamisesta taiteilijalta sekä sen pystyttämistoimista.
Toimikuntaan valittiin arkkitehti Eero Hyvämäki, museosäätiön johtaja Ann-Mari
Karvinen ja kirjastotoimenjohtaja Saara Penttilä.
Sivistyslautakunta 2.11.1999
§ 183 Hirvipatsaan toteuttaminen
Kuultuaan asiantuntijana Museosäätiön johtaja Ann-Mari Karvista sivistyslautakunta
päätti valita hirvipatsaan tekijäksi kuvanveistäjä Timo Hannusen. Lautakunta päätti,
että arkkitehti Eero Hyvämäen, Museosäätiön johtaja Ann-Mari Karvisen sekä
kirjastotoimenjohtaja Saara Penttilän muodostama työryhmä hoitaa taideteoksen
toteuttamiseen liittyvät tehtävät.
Sivistyslautakunta 15.2.2000
14 § Hirviveistoksen tilaussopimus
Hirviveistoksen tilaamisesta on laadittu 19.1.2000 alustava sopimus kuvan-
veistäjä Timo Hannusen kanssa. Sopimus saa lainvoiman sen jälkeen, kun
sivistyslautakunta sen hyväksyy.
Sopimustekstin on tarkistanut ja hyväksynyt kamreeri Tero Mäkelä. Jalustan
pohjatöistä on neuvoteltu kiinteistöpäällikkö Pekka Suomisen kanssa, joka
on luvannut huolehtia niiden teettämisestä.
Sivistyslautakunta hyväksyi hirviveistoksen tilaussopimuksen.
15 § Hirviveistoksen luonnoksen esittely
Kuvanveistäjä Timo Hannunen ei ollut kokouksessa, mutta hän oli toimittanut
veistoksen luonnoksen sekä luonnospiirustukset sivistyslautakunnalle.
Luonnos saatettiin lautakunnalle tiedoksi.
UUSI PÄÄKIRJASTOTALO TONTIN SAAMISESTA AVAJAISIIN
Tontti varmistui 1991
Hankesuunnitelma hyväksyttiin kunnanhallituksessa kesäkuussa 1996
Opetusministeriö hyväksyi hankkeen laajuuden elokuussa 1996
Kirjastohanketta hoitamaan perustettiin työryhmä 1997
Työryhmän tutustumismatka 5 kirjastoon toukokuussa 1997
Valtionosuushakemus kesäkuussa 1997
Kirjastotalon suunnittelun kutsukilpailu 8.10. - 29.2.1997
Kutsukilpailun voittajaksi valittiin 2.3.1998 arkkitehti Eero Hyvämäki
Tavoitteet:
- rantapuistoon vanhan kirkon läheisyyteen sopiva talo
- kodikkuus, korkeutta ja ilmavuutta antaa kattolyhty
- arkisesti tullaan kadulta sisään, kaikille keuruulaisille tarkoitettu
palvelu; huomioitu vammaiset
- muunneltavuus
- vain yksi kaari (tuolit!)
”Taitavasti laadittu ja arkkitektonisesti korkeatasoinen ehdotus,
joka on löytänyt paikan hengen. Ehdotus luo merkittävän julkisen
rakennuksen rakennuspaikkaansa. Kirjasto kiertyy kauniisti terassoidun
pihan ympärille. Vaikka ranta-aluetta ei työssä ole käsiteltykään,
tarjoaa ratkaisu hyvän lähtökohdan myös rannan käsittelylle.
Kirjaston tilaratkaisun tärkeänä lähtökohtana on maisemaelementtien
täysmittainen huomiointi. Tämä käy hyvin ilmi ehdotuksen
liiteaineistosta. Pääsisäänkäynti tapahtuu luontevasti viereiseltä
kadulta. Ratkaisu toimii pääasiassa yhdessä tasossa, alempaan
tasoon on esitetty eräitä toimintatiloja ja varauksia laajennuksia
varten. Toiminnallisesti tilaratkaisut ovat hyvin laadittuja ja ne tarjoavat
luontevia käyttömalleja myös tulevaisuutta varten. Henkilöstötilat
ovat ratkaisuiltaan korkeatasoisia.
Kirjaston arkkitehtuuri on huolella tutkittua, ympäristöönsä sopivaa
Ja kauniisti keskinäisesti suhteutettua. Rakennuksen viesti käyttä-
jilleen on luonteva; siinä yhdistyy taitavasti perinnerakentaminen
modernismin perintöön. Kirjastolle on luotu helposti lähestyttävä
ja omaksuttava hahmo. Samalla kirjasto merkitsee sijaintinsa kau-
punkikuvassa luontevalla tavalla. Teknisen toteuttamisen osalta
ratkaisun alakertaa tulee kehittää edelleen tilojen keskinäinen käyttö-
kelpoisuus huomioiden.”
Urakkakilpailu ratkesi marraskuussa 1998
Peruskiven muuraus 11.1.1999
Talo valmistui 15.10.1999
Muutto marraskuussa 1999
Avajaiset 30.11.19990
Kirjasto ulkoa ja sisältä 3.12.1999
Pihlajaveden ala-aste vierailulla kirjastossa 2.2.2000
Keuruun kaupunginkirjasto
|
Kuvagalleriat 
