Historiaa 13 vuoden takaa: Johtokunnan puheenjohtaja Markku Koivurannan tervetuliaispuhe..Pihlajaveden CD:n julkistamistilaisuus Koulun historiaa

Koulun historiaa

Metsäpäivä 28.5.1997 | Bryssel | Bryssel 2 |

Hyvää metsäpäivää hyvät kuulijat, ja kiitos teille arvoisat vieraamme, kun olette saapuneet juhlistamaan tätä Pihlajaveden koulun kannalta merkittävää tapahtumaa.

Nyt vietettävää metsäpäivää voidaan pitää jonkinlaisena yhteenvetotilaisuutena vuoden kestäneestä metsäteemasta koulussamme.
Metsäteemoja

Pihlajaveden vahvuudet voidaan lyhyesti ilmaista kolmella kirjaimella KKM eli Kylä, Koulu ja Metsä. Kun metsä vielä ymmärretään vähän laajemmin tarkoittavan koko pihlajavetistä luontoa ja sen monimuotoisuutta. sisältävät nämä kolme kirjainta, KKM. sen voiman jonka varassa Pihlajavesi ja sen asukkaat tulevaisuudessakin säilyttävät mahdollisuuden omaleimaiseen olemassa oloonsa.

Koulun metsäteema on tämän vuoden kuluessa elänyt ja kehittynyt melkoisesti. Vaikka syksyllä metsäasioita aloitettaessa suunniteltiin tämän huipentuvan keväällä järjestettävään tapahtumaan, ei tuolloin vielä kukaan kuvitellut, että samassa yhteydessä julkistettaisiin koulun tuottama Pihlajavesi-aiheinen CD-romppu, jota voidaan kutsua nykyisen tekniikan keinoin toteutetuksi kyläkirjaksi.

Pihlajavesi ja pihlajaveteläiset, kuten täällä asuvat itseämme nimitämme. on hallinnollisilla päätöksillä 60-luvun lopussa liitetty osaksi Keuruuta. Mutta keuruulaisiksi emme ole vieläkään  muuttuneet. Pihlajavesi Keuruuseen 1969

Eikä pihlajaveteläisyydessä mitään hävettävää olekaan. Se että lähtökohdat elämiselle ovat täällä erilaiset kuin muualla Keuruuulla, on tosiasia jota ei tule edes yrittää  kieltää. Jopa ilmasto meillä on erilainen kuin muualla Keuruulla. Pihlajavesi kuuluu Etelä-Pohjanmaan ilmastovyöhykkeeseen, kun taas muut osat Keuruusta kuuluvat järvi-Suomen vyöhykkeeseen. Ero näkyy mm. kesäajan yöpakkasissa, kesän kosteudessa ja kasvukauden pituudessa. Yöpakkasia onkin Pihlajavedellä huomattavasti enemmän kuin muualla Keuruulla.
Pihlajaveden luonto

Leimallista pihlajaveteläisille on tietynlainen yhteenkuuluvaisuuden tunne. Vaikka Pihlaisselkä jakaakin alueen tavallaan kahtia, asuu järven ympärillä pelkästään pihlajaveteläisiä. Eikä niin kuin Keurusselällä on laita, että osa on mänttäläisiä ja osa vilppulalaisia.
Pihlajavesi nyt, Vesa Koivuranta 1997

Luoneteeltaan pihlajaveteläiset ovat perusrehellisiä suomalaisia etten sanoisi juntteja. Tämän todistaa jo sekin seikka, ettei täällä ole tarvittu kyläpoliisiakaan enää vuosikymmeniin. Opettajille ja papeille on sentään aina töitä järjestynyt.
Nytkin vapun aikoihin, kun tämän rompun teko oli viimeistelyvaiheessa, ajoittain näytti siltä. että opettajakin asuisi koululla.
Valmisteluja

Vielä metsään mennäkseni voisin tässä todeta Pihlajaveden metsien merkityksen ähtäriläisille.
Erikoisesti vaan tervetuloa kaikki ähtäriläiset tähän tilaisuuteen!
Pekka Isomäen muistelo koulun 100-vuotisjuhlassa 2006

1950-luvulla Pihlajavedellä oli tarjota työtä enemmäön kuin täällä oli tekijöitä ja työtä oli nimenomaan metsässä. Tuolloin tuli paljon eteläpohjalaisia,  erityisesti Ähtäristä, tänne talvisin savottaan kuka hakkuumieheksi, kuka hevosen kanssa puutavaran ajoon. Pihlajavesi kuitenkin tarjosi työtä ja toimeen- tuloa, mistä syystä paikkakuntaa ruvettiinkin tuolloin kutsumaan "ähtäriläisten Ameriikaksi".
Sama ähtäriläisten uurastus Pihlaisten metsissä näyttää jatkuvan tämän ajan konesavotoissakin. Hyvin usein näyttää leimikon kimpussa olevan nimen omaan Pihlajavedellä ähtäriläinen koneurakoitsija. Samoin ovat ähtäriläiset puutavararekat tuttu näky pihlaisten teillä.

Pienten koulujen olemassa olon oikeudesta on Keuruullakin viritetty kevään aikana keskustelua. Kipeimmin nämä koulujen lakkautuspuheet koskettavat naapurikoulujamme, Liesjärveä ja Karimoa, joiden kanssa Pihlajavesikin on tehnyt tiiviisti yhteistyötä mm. nyt esillä olevassa metsäteemassaYhteinen metsäpäivä

OIkoon tämä päivä ja nyt esillä olevat asiat pihlajavetinen kannanotto kyläkoulujen puolesta ja jätetään omaan arvoonsa puheet siitä, että Pihlajaveden koulun oppilasmäärän turvaamiseksi pitäisi muka lakkauttaa naapurikoulut. Oikea paikka tällaisten ajatusten esittäjille löytyy tuolta luokan nurkasta.

Saamieni tietojen mukaan ajatus tekemisestä syntyi vasta joulun jälkeen. Tuurissa Keskisen kyläkaupassa Kari Pasasen ja opettajamme Jarmon sattumanvaraisessa kohtaamisessa, Kari metsäammattilaisena kun heitti ajatuksen Pihlajaveden maisemiin sijoittuvan metsäaiheisen rompun tekemisestä.

Onneksi aikaa aineiston kokoamiseen oli riittäävän vähän, joten turhat pohtimiset hankeen mielekkyydestä ja kannattavuudesta saatettiin sivuuttaa ja keskittyä oleelliseen eli sisällön koamiseen ja työstämiseen julkaistavaan muotoon.

Ilman työtä ja ponnistuksia ja uhrauksia ei ole mahdollista viedä läpi näin mittavaa hanketta kuin mitä tämä romppu on Pihlajaveden ala-asteelle ollut. Hankkeen onnistumisessa on varsin merkittävä osuus ollut teillä, jotka olette ostaneet mainostilaa rompulta tai olette muuten vain olleet taloudellisesti tukemassa hanketta.
Siitä teille koulun puolesta nöyrät kiitokset. Kiitos myös kaikille, jotka olette antaneet kuvamateriaalia ja kirjoituksia julkaistavaksi.
Kaikille niille, jotka ovat edesauttaneet hanketta voin luvata tästä tilaisuudesta kotiin vietäväksi tämän pikapuoliin esiteltävän teoksen.
Pihlajaveden CD

Markku Koivuranta, Pihlajaveden koulun johtokunnan puheenjohtaja  Johtokunnan puheenjohtajat 1905 -2012

3. sija EU-maiden multimediakilpailussa

Huom. Diplomin on allekirjoittanut EU-komissaari Edith Cresson.