Pihlajaveden tervahaudat ja -tehdas |
![]() |
![]() |
![]() |
05.06.2010 20:43 | |||||||
Tervaperinnepäivä 22.2.2001 Piirroksia Pihlajaveden tervatehtaasta, Yrjö Valkeinen 1. Tervatehtaan toimintaa johtavan Johan Helinin asunto 2. Vakituisesti tehtaalla töissä olevien lämmittäjien asunto 3. Pihlajaveden Terva- ja Tärpättitehdas P. Kuosmanen K:nit 4. Kaikkien tehtaalla asuvien ulkorakennus, jossa oli neljä aittaa, navetta, kolme wc ja pieni tila sialle. 5. Hevosten heinä- ja rehusuoja, jonka toisessa päässä oli huone. Siinä valmistettiin ns. pommijauho, jota käytettiin tervaskantojen nostoon. 6. Tervahalssi, jossa pidettiin kesäkuumalla täydet tervatynnyrit, etteivät ne ravistuneet (haristuneet) 7. Hevostalli 8. Tynnyrilautojen avokatos, johon ne taaplattiin, etteivät painuneet kieroiksi 9. Tynnyriverstas. Toisessa päässä kiukaalla varustettu huone, jossa tynnyrilaudat kuivattiin. 10. Tynnyriverstaassa ja pajassa työskentelevien 2-paikkainen WC 11. Paja, jossa oli ahjo sekä muut tarpeelliset työkalut 12. Ruiskuhuone. Neljän miehen pumpattava 2-mäntäinen ruisku 13. Kaivo 14. Tässä haudottiin höyryllä näreen rungot, jotka käytettiin vanteiden tekemiseen tervatynnyreihin. 15. Kaksiurainen n. 70 cm korkea pukki, jossa vuoltiin kuorimaraudalla näreen paksua tyviosaa ohuemmaksi siltä puolen, mikä tuli tynnyriä vasten (sisäpuolelta) 16. Noin metrin korkea pyöreä pöytä, minkä' umpärillä painettiin tämä haudottu näreen runko ja näin vanne sai oikean muotonsa ja koon 1. Retrotti 2. Retrotin lämmitys (kuumennus) uuni 3. Rullavaunurata 4. Tulipesä haloille ja rimoille 5. Tulipesän tuhkatila, edessä ilma säätöpelti 6. Retrotin yläluukku 7. Toisen kerroksen kattila 8. Yläluukku kuvattuna kiinnityskiiloineen 9. Yläluukun linkkujen päälle laitettiin kiisuhiekkavalli tiivistämään luukkua (kuten kuva), paksuus 15 cm
|
|||||||
Viimeksi päivitetty 13.06.2010 18:46 |