Pihlajaveden ala-aste, Keuruu

PIHLAJAVESI TÄSSÄ JA NYT
(1997)

Pihlajavesi, on Keski-Suomen läänin läntisin alue. Se sijaitsee Keuruun kaupungin luoteisosassa. Pihlajaveden alueeksi voidaan katsoa joko entinen Pihlajaveden kunnan alue tai Pihlajaveden ja Karimon koulupiireistä muodostuva alue, joka on suunnilleen sama Pihlajaveden kappeliseurakunnan toiminta-alue.

Pihlajavesi kuuluu nykyään Keuruun kaupunkiin. Pihlajaveden kunta liitettiin Keuruun kuntaan vuoden 1969 alussa.

Etäisyyksiä Pihlajaveden asemalta (km):

Keuruun keskustaan 21

Jyväskylään (läänin pääkaupunki) 80

Helsinkiin 312

Pienkonelentokentälle (Haapamäki) 15 Reittiliikennelentokentälle (Tikkakoski) 95 Merisatamaan (Pori) 210

Alueen pinta-ala on noin 400 neliökilometriä.

LUONNONYMPÄRISTÖN KUVAUS

KALLIOPERÄ, MAAPERÄ JA PINNANMUODOT

Pihlajavesi kuuluu Keski-Suomen syväkivialueeseen. Aluetta peittävät pääasiassa erilaiset happamat kivilajit kuten graniitit ja granoliitit. Eniten on graniittia, joka Pihlajaveden alueella on vaihtelevaa ja edustaa nuorimpia graniitteja. Hankajärven ja Jyrkeejärven alueella on tulivuoren toiminnan seurauksena syntynyt metamorfisten laavakivien esiintymä.

Yleisin maalaji on jäätikön kuluttama moreeni. Kalliopaljastumia ja savikkoalueita on vain vähän. Soita on runsaasti: lähes puolet alueen maapinta-alasta on suota.

Pihlajaveden alueelle ulottuu kaksi harjualuetta: yksi on Hankajärven länsipuolella ja toinen Keurusselän itäpuolelta alkava, Ähtärin suuntaan jatkuva harjujakso.

Pihlajaveden alueen korkeus merenpinnantasosta mitattuna on keskimäärin 160-200 metriä. Seutu on luonteeltaan mäkistä ja suhteelliset korkeuserot ovat yleensä 10-20 metrin luokkaa.

VESISTÖT

Alueen vedet kuuluvat Pihlajaveden reittiin. Pihlajaveden reitti on yksi Kokemäenjoen vesistön alkureiteistä. Pihlajaveden reitille on luonteenomaista pienet järvet, joet sekä purot. Alueen järvistä Pihlajavesi (eli Pihlaisselkä) on ehdottomasti suurin; sen pinta-ala on noin 20 neliökilometriä. Noin 10 prosenttia alueen pinta-alasta on järviä.

Suo-ojitukset ovat lisänneet vesien humuspitoisuutta, joka jo luonnostaan on ollut suuri.

ILMASTO

Pihlajavesi kuuluu Etelä-Pohjanmaan ilmastovyöhykkeeseen, toisin kuin Keuruun muut osat, jotka kuuluvat Järvi-Suomen ilmastovyöhykkeeseen. Ero näkyy mm. kesäajan yöpakkasissa, kesän kosteudessa ja kasvukauden pituudessa. Yöpakkasia on tällöin Pihlajavedellä paljon enemmän kuin muualla Keuruulla. Pihlajavedellä haihdunta ylittää sademäärän ainoastaan alkukesästä, kun muualla Keuruulla haihdunta ylittää sademäärän elokuulle saakka.

KASVILLISUUS

Alueen metsäkasvillisuus on karua. Karuimmat metsät ovat kalliomänniköitä, joiden aluskasvillisuutta ovat mm. poronjäkälät sekä niukka ruoho-ja heinälajisto. Karuilla kankailla kasvaa männyn ohella myös koivua ja raitaa, aluskasvillisuutena varvut, sammalet ja jäkälät. Metsät ovat enimmäkseen puolukkatyypin kangasmetsiä, joissa pääpuulajina on mänty ja aluskasvillisuutena puolukka.

Etenkin rinnemaastoissa on myös tuoreita kangasmetsiä. Ne ovat yleensä kuusivaltaisia, joskus tosin myös lehtipuuvaltaisia. Aluskasvillisuus on enimmäkseen mustikkaa sekä puolukkaa. Lehtometsän osuus on alle sadasosa kaikesta metsäkasvillisuudesta.

Vaikka alueen pinta-alasta suon osuus on noin puolet, on luonnontilaisia soita vain vähän, koska soita on ojitettu paljon. Siksi soiden kasvillisuus alkaa vähitellen muistuttamaan kangasmetsän kasvillisuutta: ojitusten jälkeen metsän kasvu soilla on selvästi elpynyt.

Noin 50 prosenttia soista on rämettä. Pihlajaveden rämeistä suurin osa on ns. isovarpurämettä, jolle tyypillisiä kasveja ovat mm. suopursu, juolukka, vaivero ja vaivaiskoivu.

Korpia on noin yksi kolmannes koko suopinta-alasta. Alueen korvet ovat pääosin kangas-, metsäkorte- tai mustikkakorpea.

Nevakasvillisuutta (noin 15 prosenttia suoalasta) on soistuneilla rannoilla ja umpeen kasvaneilla lammilla. Pihlajaveden nevat ovat pääosin suursara-, rimpi- tai lyhytkorsinevoja.

YMPÄRISTÖN TILA

Suomenselältä alkuisin olevista vesireiteistä Pihlajaveden reitti on parhaiten luonnontilaisena säilynyt kokonaisuus. Se onkin kansainvälisen vesitutkimuksen, Project Aquan, kohdealue. Luonnonsuojelullisesti arvokkaita ovat erityisesti alueen kosket. Project Aqualla ei ole ollut viime vuosina käytännössä merkitystä. Pihlajaveden reittiä on kuvattu erämaamaisemana, mutta nykyään ainakin paikoitellen maisema on kaukana erämaatunnelmasta tiheän rantarakentamisen tai avohakkuiden vuoksi.

Alueen metsät ovat pääasiassa talousmetsiä ja niinpä luonnontilaisia metsiä on kovin vähän. Metsien ja soiden ojitus on aiheuttanut ongelmia. Vesien humuspitoisuus on lisääntynyt ja virtaava vesi on kuljettanut ojia pitkin järvien lahtiin suuret määrät maa-ainesta pilaten rantoja ja maisemaa.

Varsinaisia luonnonsuojelualueita ei Pihlajavedellä ole, mutta erilaisiin suojeluohjelmiin alueita on kuitenkin varattu. Heinä-Valkeisen ja Iso-Rimpin aluekokonaisuus on mainittu valtakunnallisessa lintuvesisuojeluohjelmassa kuin myös soidensuojeluohjelmassa.

Linnuston takia suojeltavaksi on myös esitetty Kuolemainen- ja Pikku Kuolemainen-nimisiä lampia. Mitään suojelupäätöksiä ei ole kuitenkaan tehty ja alueiden suojeluarvo on päässyt laskemaan.

Paljon keskustelua herättäneeseen rantojensuojeluohjelmaan kuuluu osuuksia Pihlajaveden reitistä.

UHANALAISET LAJIT

Uhanalaisiksi luokiteltuja kasvilajeja alueella kasvaa viisi kappaletta: hanhenpaju, konnanlieko, pikkutervakko ja sinivuokko.

Uhanalaisia lintulajeja on niinikään viisi kappaletta: kuikka, selkälokki, kalasääksi, tuulihaukka sekä nuolihaukka.

Uhanalaisia nisäkäslajeja ovat saukko, lento-orava, karhu ja ilves. Kaksi viimeksi mainittua eivät tosin oleskele alueella vakituisesti.

VÄESTÖ JA ASUMINEN

Vanhusväestön osuus alueen väestöstä on suhteellisen suuri. Sen paljastaa myös syntyneiden ja kuolleiden suhde. Toisaalta alueelle on muuttanut lapsiperheitä, joten kouluikäistä ja sitä nuorempaa väestöä on alueella enemmän kuin pelkkien syntyneisyys-lukujen perusteella voisi olettaa.

Vakituisten asukkaiden lisäksi Pihlajavedellä on paljon loma-asukkaita. Arvellaankin, että kesällä alueen väkimäärä yli kaksinkertaistuu. Vapaa-ajanasunnot ovat nykyään hyvinvarusteltuja ja niitä käytetään yhä enemmän, ympäri vuoden. Monet myös jäävät mökille asumaan ts. osa Pihlajavedelle muuttaneista ovat muuttaneet vakituisesti asumaan entisille loma-asunnoilleen.

Ylivoimaisesti suurin osa Pihlajaveden asukkaista asuu omakotitaloissa. Aseman seudulla on myös rivitaloja, joissa on yhteensä kolmisenkymmentä huoneistoa. Lisäksi asuntoja on myös liikekiinteistöissä sekä seurakunnan ja kaupungin kiinteistöissä (mm. koulut)

Asutus alueella on hajanaista. Talot ovat sijoittuneet enimmäkseen vesistöjen läheisyyteen, sillä asutus on pääosin muodostunut jo ajalla, jolloin vesistö oli tärkeä kulkuväylä. Eniten asutusta on kuitenkin rautatieaseman ympärille kehittyneessä Asemankylässä, jossa myös enimmät palvelut sijaitsevat. Muita kyliä ovat mm. Kirkonkylä, Karhulankylä (Karhunkylä), Salmenkylä, Sälli, Lapinperä, Valkeajärvi, Simsiö ja Mäkikylä. Kylien muodostumiseen on rautatien lisäksi vaikuttaneet mm. vesireitit, viljelysmaan laatu sekä asutustoimet.

TYÖPAIKAT JA TOIMEENTULO

Pihlajaveden suurin työnantaja on edelleen Keuruun kaupunki, vaikka kaupungin tarjoamat työpaikat vähenivätkin huomattavasti vuonna -96 kun Rekolan vanhainkodin toiminta lopetettiin.

Kaupunki työllistää Pihlajaveden alueella vajaat kaksikymmentä ihmistä kouluilla, kotipalvelussa, maatalouslomituksessa sekä lasten hoidossa.

Muita yhtä merkittäviä työnantajia ei ole. Alueen ainoa suuri teollinen työnantaja, Pihlajaveden Saha oy, on päättänyt toimintansa jo 1960-luvulla. Pienempiä työllistäjiä ovat nykyään PTL-Posti sekä metsäyhtiöt. Muut yritykset ovat pienyrityksiä, jotka saattavat yrittäjäperheen lisäksi työllistää muutaman ulkopuolisen. Maataloudella on vielä suhteellisen suuri merkitys Pihlajavedellä toimeentulon lähteenä, vaikka maatalousyrittäjien määrä onkin pienentynyt huomattavasti viime vuosina. Pihlajavedeltä käydään myös paljon töissä alueen ulkopuolella, mm. Keuruulla, Ähtärissä ja Virroilla.

PALVELUTASO

Alueen palvelukeskuksia ovat Pihlajaveden asemanseutu ja Karhulankylä.

KAUPAT

Asemankylällä , Pakkalanmäellä sijaitsee kyläkauppa Ma-Si, joka normaalin päivittäistavarakaupan lisäksi harjoittaa myös maatalous- ja rakennustarvikekauppaa. Lisäksi kaupassa on Veikkauspiste, Haapamäen Apteekin lääkekaappi ja polttoainemyynti.

Karhulankylän kaupassa, TASSU:ssa, on normaalien kauppapalvelujen lisäksi polttoainemyynti, Veikkaus, asiamiesposti sekä rakennus-ja maataloustarvikkeita.

Lisäksi Asemankylällä on kesäisin avoinna Pihlajaveden Nuorisoseuran kioski, Kesäpihlaja, jossa on myynnissä mm. päivittäistavaroita.

POSTIT JA PANKIT

Alueella toimii kaksi ns. asiamiespostia, jotka välittävät myös Postipankin maksuliikennettä. Asiamiespostit on sijoitettu rautatieasemalla toimivan Dr. Tork ky:n tiloihin ja Karhulankylän kauppaan.

Alueella on nykyään kaksi pankkikonttoria; Keuruun Osuuspankin konttorit palvelevat edelleen asiakkaitaan niin Asemankylällä kuin Karhulankylälläkin.

MUUT PALVELUT

Asemankylällä, Pakkalanmäellä toimii Auto- ja konekorjaamo Hisa, joka huoltaa ja korjaa henkilöautojen lisäksi myös raskaampaa kalustoa, maatalouskoneita sekä pienkoneita.

Sekä Pihlajaveden että Karimon ala-asteiden koulupiireissä toimii kaksi taksia eli yhteensä Pihlajaveden alueella on neljä taksia.

Asemankylällä on parturipalveluja kerran viikossa. Lisäksi yksityisyrittäjät tarjoavat mm. matkailupalveluja, talonmiespalveluja, maanrakennustöitä, traktoriurakointia, kirvesmiestöitä, maataloustuotteiden suoramyyntiä, puusepäntuotteita ym.

Tansseja, iltamia sekä muita huvitilaisuuksia järjestetään Pihlajaveden Nuorisoseuran talolla Asemankylällä.

Kesällä toiminnassa olevalla Karhulankylän työväentalolla järjestetään tansseja, samoin kuin PVY:n talolla Salmenkylällä ja juhannuksena Virransillalla.

YHTEISKUNNAN JÄRJESTÄMÄT PALVELUT

Kunnallisista palveluista tärkeimpiä ovat peruskoulujen ala-asteet, joita Pihlajavedellä on kaksi: 2-opettajainen, 20 oppilaan Karimon ala-aste sekä myöskin 2-opettajainen 27 oppilaan Pihlajaveden ala-aste.

Pihlajaveden väestön korkean keski-iän vuoksi myös kaupungin järjestämä kotipalvelu on erittäin tärkeä palvelumuoto. Alueella asuu monia vanhuksia, jotka eivät pystyisi asumaan kotonaan ilman kodinhoitajien tai kotiavustajien apua.

Lisäksi Pakkalan mäellä sijaitsevassa vanhustentalossa järjestetään vanhuksille päiväkeskustoimintaa.

Kunnallisen lastenhoidon Keuruun kaupunki on järjestänyt palkkaamalla perhepäivähoitajia.

Maatalouslomitus kuuluu myös kunnallisiin palveluihin.

Pihlajaveden sivukirjasto sijaitsee Asemankylällä, Pakkalanmäellä ja se on avoinna keskiviikkoisin. Kirjastopalveluita täydentää alueella liikennöivä Keuruun kaupungin kirjastoauto, "Hilkka-Hannele".

Kaupungin liikuntatoimi huolehtii hiihtolatujen kunnossapidosta sekä vastaa Koipikankaalla sijaitsevasta talkoilla rakennetusta valaistusta kuntoradasta.

Keuruun kansalaisopisto on järjestänyt erilaisia opintopiirejä eri kylillä.

Pihlajaveden kappeliseurakunnan toiminnassa on diakoniatyö tärkeää. Seurakunta järjestää myös erilaisia kerhoja sekä tilaisuuksia. Toiminnan keskuksena on Koipikankaalla sijaitseva seurakuntatalo, jossa talvella järjestetä™8Aän jumalanpalveluksiakin. Keväisin ja syksyisin jumalanpalvelukset pidetään Pihlajaveden uudella kirkolla ja kesä aikaan vanhalla, ns. erämaakirkolla.

Palvelujen tarjonnan ja kysynnän suhde lienee suunnilleen tasapainossa. Jokunen vuosi sitten säästötoimenpiteiden vuoksi lopetetut lääkärin ja terveydenhoitajan vastaanotot ovat palveluita, joita edelleen tarvittaisiin. Perusteluina mainittakoon väestön korkea keski-ikä sekä kehnot yleiset kulkuyhteydet. Pihlajaveden asukkaat kuuluvat Haapamäen väestövastuualueeseen ja lääkärin vastaanotto on Haapamäen terveystalolla.

TIEVERKKO JA MUUT YHTEYDET

TIESTÖ

Pihlajaveden tiet ovat Keuruun tiemestaripiirin alueella. Alueen suurin ja parhaiten hoidettu tie on valtatie 23, joka kulkee Pihlajaveden eteläosassa. Pihlajaveden alueella valtatietä on noin 12 kilometriä.

Muita päällystettyjä teitä Pihlajavedellä ovat maantie 6007 välillä Pet™Aäisjärvi-Koipikangas sekä valtatieltä 23 Ähtäriin johtava maantie 6215. Loput maantiet ja paikallistiet ovat sotateitä.

Suurimpien teiden kunto on nykyään tyydyttävä. Pienempien teiden, (yksityistiet mukaan lukien), kunto on vaihteleva. Tieverkosto on nykyään erityisesti metsäautoteiden ansiosta varsin kattava.

RAUTATIET

Pihlajavedellä sijaitsee nykyään yksi rautatieliikennepaikka, jossa pysähtyy matkustajajunia. Aikaisemmin asemia on ollut enemmän. Pihlajaveden rautatieasema sijaitsee Haapamäki-Seinäjoki rataosuudella noin 12 kilometriä Haapamäeltä pohjoiseen. Pihlajaveden rautatieasemalla pysähtyy viisi matkustajajunaa päivässä. Lisäksi asemaa käytetään raakapuun lastausasemana. Rautatien kunto uhkaa heikentyä kunnossapitomäärärahojen vähenemisen vuoksi. Myös matkustajaliikenteen jatkuminen Pihlajavedellä on epävarmaa.

TIETOLIIKENNE

Puhelinliittymiä alueella arvioidaan olevan noin 500-600 kappaletta. Puhelimet kuuluvat Keuruun verkkoryhmään ja Keski-Suomen teleliikennealueeseen. Puhelinverkon peruskorjaus aloitetiin vuonna 1994 ja koko alueen puhelinliikenne on nyt digitalisoitu. Myös matkapuhelimien kuuluvuusongelmat poistunevat uusien linkkimastojen valmistumisen myötä tämän vuoden aikana.

Alueelle leviävistä tilattavista sanomalehdistä levikiltään suurin on kolme kertaa viikossa ilmestyvä Keuruun ja Multian paikkallislehti Suur-Keuruu. Se saavuttaa yli 90 % alueen talouksista.

Joka päivä ilmestyvistä sanomalehdistä yleisin on Keskisuomalainen, jonka lukijakuntaan arvioidaan kuuluvan 88% alueen asukkaista. Muista tilattavista sanomalehdistä mainittakoon Helsingin Sanomat sekä Aamulehti. Säännöllisesti ilmestyviä ilmaisjakelulehtiä on kolme: Viikkonen, Paikkakuntalainen ja Ykköset. Lisäksi on mainittava neljä kertaa vuodessa julkaistava Pihlajaveden kylälehti Aisapuu.

Pihlajavedelle yltää ainakin viiden Yleisradion radiokanavan kuuluvuusalueet: Ylen Ykkönen, Radio Mafia, Radio Suomi, Radio Keski-Suomi, Radio Pohjanmaa sekä Tampereen radio. Kaupallisista radiokanavista mainittakoon Radio Pirkka, Radio Toiska sekä Radio Jyväskylä

Kaikkien kolmen tv-kanavan ohjelmat välitetään Pihlajavedelle Ähtärin linkkiaseman kautta. Niinpä Pihlajavesi kuuluu, toisin kuin muu Keuruu, MTV3:n Pohjanmaan mainosalueeseen.

TULEVAISUUS

Tulevaisuudessa Pihlajaveden väkiluku tuskin enää laskee huomattavasti, vaikka väestön korkean keski-iän vuoksi kuolleisuusluvut ovat suuret.

Laadittujen ennusteiden mukaan koulujen oppilasmäärät pienenevät hiukan. Lisäksi on muistettava, että Pihlajavedelle muuttaa enemmän lapsiperheitä kuin sieltä pois.

Ongelmana Pihlajavedellä ovat pitkät etäisyydet ja työpaikkojen puute. Toisaalta nykyään työpaikkoja ei ole helppo löytää mistään. Pihlajavesi tarjoaa rauhallisen ja luonnonläheisen asuinpaikan, ei niinkään elintasoa vaan elämisen laatua arvostaville. Peruspalveluthan kyläkeskuksista vielä löytyvät.

Pihlajaveden alueen toimeentulomahdollisuuksien kehitys on yksityisten ihmisten varassa: Keuruun kaupunki ei ohjaa työllistäviä yrityksiä keskustaajaman tai Haapamäen ulkopuolelle.

Tietotekniikan mahdollistama etätyö saattaa tulevaisuudessa olla yhä useamman Pihlajaveden asukaan työmuoto.

Maataloutta korvaamaan aloitetut elinkeinot saattavat tuottaa uusia työpaikkoja.

On hyvä muistaa, että Pihlajavedellä jo yksikin onnistunut liikeidea vaikuttaa koko alueen elämään.

Vesa Koivuranta 1997