Pihlajaveden ala-aste    Keuruu

 

PIHLAJAVEDEN KAPPELISEURAKUNTA (1997)

 
Pihlajaveden kappeliseurakunta on perustettu vuoden -95 alusta lukien. Siihen asti itsenäinen Pihlajaveden seurakunta lakkautettiin Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin päätöksellä Keuruun-Pihlajaveden seurakuntayhtymän samalla purkautuessa, ja Pihlajavesi liitettiin näin Keuruuseen myös seurakunnallisesti - kuntaliitos oli tapahtunut vuonna -69. Pihlajaveden kirkkoherran virka lakkautettiin myös, mutta Keuruun seurakuntaan perustettiin sen tilalle uusi seurakuntapastorin virka, ja Pihlajaveden papiksi tuli pastori Jarmo Paananen.

Kappeli on tässä tapauksessa "seurakunnan osa, jossa on oma kappeli/kirkko ja pappi" (S.A.Teinonen). Pihlajavedellä nämä ehdot täyttyvät mainiosti, sillä kirkkoja on peräti kaksi. Vanhempi niistä on kuuluisa Erämaakirkko, joka esitellään erikseen myöhemmin. Ns. uusi kirkko on vihitty käyttöönsä juhannuspäivänä 1871. Myös se on sijainniltaan nykyistä asutusta ajatellen hieman syrjäinen, jos kohta se sijaitsee lähes keskellä Pihlajaveden aluetta, kauniilla ja korkealla paikallaan Kolehmanmäellä n. 6 km asemankylältä Ähtäriin päin. Seutua nimitetään yhä vielä "Kirkonkyläksi". Kirkko on valkoinen, pieni ristikirkko, paikkoja siinä on n. 480. Sydäntalven aikaan jumalanpalvelukset toimitetaan seurakuntatalossa, joka on valmistunut v. -69. Talo sijaitsee Koipikankaalla, n. 4 kilometrin päässä kirkosta, hautausmaan välittömässä läheisyydessä. Seurakuntatalo on myös keskeinen erilaisten juhlatilaisuuksien ja seurakunnan muun toiminnan paikka. - Hautausmaan keskellä on pieni, vain muutama vuosi sitten uudistettu, kaunis kappeli. Tämän Koipikankaan hautausmaan lisäksi Pihlajavedellä on vanha metsähautausmaa lähellä uutta kirkkoa; uusia hautapaikkoja sinne ei kuitenkaan enää perusteta. Kolmas hautausmaa on Erämaakirkon ympärillä.

Edelleen voidaan kappeliseurakunnan "varusteista" todeta kaunis, pieni Leirisaari rakennuksineen Pihlaisselän itäisellä rannalla. Saareen on tehty autotie, ja siellä pidetään kesäleirit, mm. rippikoulu. Leirisaari sijaitsee lähellä Erämaakirkkoa. - Pihlajaveden vanha pappila on Koipijärven rannalla, seurakuntatalolta hieman Haapamäelle päin. Kuten Erämaakirkko, ovat pappila ja vanha hautausmaa historiallisia suojelukohteita. Kanttorila on rakennettu lähelle pappilaa.

Pihlajaveden seurakunnan läsnäolevien jäsenten määrä oli vuoden -94 lopussa 663 henkeä. Tämän jälkeen ei pihlajaveteläisiä ole enää erotettu väestökirjanpidollisesti muista keuruulaisista, mutta väkimäärän voidaan olettaa tällä hetkellä olevan n. 650. Ikärakenne on "yläpäästä vahva", mihin eniten vaikuttanee työpaikkojen vähäisyys. Paluumuuttoakin silti tapahtuu, ja Pihlajavedeltä käsin käydään jonkin verran töissä muualla, esim. Keuruulla ja Ähtärissä. Myös lasten ja nuorten osuutta voi siksi pitää merkittävänäkin koko väestömäärästä, vaikka se sinänsä ei suuri voikaan olla.

Edellä mainitut seikat vaikuttavat seurakuntaelämän luonteeseen. Perinteet ovat pitkät, ja paikkakunnan historian voidaan sanoa olevan Pihlajaveden seurakunnan historiaa. Jumalanpalveluksiin osallistui v. -95 keskimäärin 47 henkilöä/palvelus. Pienessä seurakunnassa yleensä mittarina käytetty prosenttiluku kasvaa näin mahdollisesti Suomen suurimmaksi, mutta myös määrällisesti osallistuminen erilaiseen seurakunnan elämään on vilkasta. Tätä elämää ovat mm. kokoontuminen ohjelmaltaan verraten vapaamuotoisiin seurakuntapiireihin eri puolilla pitäjää säännölliset kaksi raamattupiiriä, lasten päiväkerho ja "avoin perhekerho". Kirkkokuoro harjoittelee vähemmän säännöllisesti, mutta esiintyy merkittävimpinä juhlapyhinä, toisinaan yhdessä Haapamäen kirkkokuoron kanssa. Perinteisiä erityistapahtumia ovat mm. itsenäisyyspäivän juhla, joulumyyjäiset, äitienpäivän juhla ja Erämaakirkon juhla heinäkuussa, sekä kirkkopyhät esim. vanhuksille, sotaveteraaneille, maatalousväelle, ja perhekirkot. Muutamia kertoja vuodessa jumalanpalvelus toimitetaan ns. maakirkkona jossain suuremmista taloista, tai kouluilla. Erikseen on syytä mainita Pihlajavedellä yhä vahva, kevättalvinen kinkeriperinne. - Uudemmiksi perinteiksi ovat kappeliseurakunnan myötä kasvamassa uudenvuoden ja pääsiäisen yömessut kirkossa, sekä erilaiset konsertit. Niistä huomattavin tähän mennessä oli oopperalaulaja Seppo Ruohosen esiintyminen kirkossa tammikuussa -96. Uusi perinne on myös Erämaakirkon juhlaan kesästä -95 liittynyt kirkkovenesoutu, joka johdatti Pihlajaveden miehet rakentamaan jälleen kirkkoveneen pitäjään, jossa niitä muinoin oli peräti seitsemäntoista eri kyläkunnilla. - Myös seurakuntaelämälle on Pihlajavedellä yleensäkin ominaista vahva talkoohenki ja omaleimaisuus. Se näkyy myös esim. itsenäisyyspäivän vietossa, mikä juontaa juurensa pihlajaveteläisten raskaasta uhrista viime sodissa. Suhteessa asukasmäärään lepää Pihlajavedellä eniten viime sodissa kaatuneita koko nykyisessä Suomessa. Sotaveteraanipiirin kesäleiri Leirisaaressa on sekin jo vanha tapa.

Pihlajaveden kappelin elämää voisi luonnehtia myös "kylän näköiseksi". Yhteistyö muiden yhteisöjen ja vastaavien kanssa on luontevaa; näitä ovat mm. koulut, kylätoimikunnat, kotiseutuyhdistys, SPR:n osasto, VPK ja vaikkapa korkeatasoinen kyläjulkaisu, Aisapuu-lehti. Merkittävin yhteinen voimainponnistus on vanhusten muistaminen joulun alla pienellä paketilla ja tervehdyksellä.

Kappeliseurakuntaa varten on laadittu kappeliohjesääntö, jonka tuomiokapituli on vahvistanut. Sen mukaisesti kappeliseurakunnassa on kappelineuvosto, jonka tehtävänä on "edistää kappeliseurakunnan alueella hengellistä elämää". Tehtävä kattaa myös kappelia koskevien taloudellisten ym. asioiden valvomisen ja seuraamisen. Kappeliseurakunnalle on osoitettu omat, vuosittaiset määrärahansa Keuruun seurakunnan talousarviossa, minkä lisäksi Pihlajavedellä on vanhastaan myös täysin sen omia varoja, jotka se sai pitää ja joiden käyttämisestä kappelineuvosto päättää. Niillä on avustettu esim. diakoniatyön tarpeissa, minkä lisäksi kappeliseurakunta avustaa huomattavalla, testamenttilahjoitukseen perustuvalla summalla Keuruun seurakuntaa kappelin papin palkkaamiseksi.

Kappelineuvostoon kuuluvat jäseninä kappelin pappi ja kuusi varsinaista sekä kolme varajäsentä. Kokouksiin, joita pidetään kuusi kertaa vuodessa, voivat tämän lisäksi osallistua Keuruun seurakunnan nimeämä kirkkoneuvoston edustaja, Keuruun kirkkoherra sekä talous- ja kiinteistöpäälliköt.

Järjestyksessään ensimmäisen kappelineuvoston kokoonpano on ollut seuraava:

(1997)
Puheenjohtaja, Katriina Mäenpää, yrittäjä
Sihteeri, Erja Kuusimäki, emäntä
Jarmo Paananen, seurakuntapastori
Pertti Jartti, eläkeläinen
Matti Korja, yrittäjä
Ville Koskela, autoilija
Olavi Myllyaho, autoilija

varajäsenet
Katja Hämäläinen, nuorisotyönohjaaja
Irja Kallio, eläkeläinen
Elvi Koivuranta, perhepäivähoitaja

Kirkkoneuvoston edustaja
Annikki Raivio, emäntä

---------------------------------------------

Vuosi 1997 nyt jo historiaa:

Kappelin papin lisäksi kappeliseurakunnassa huolehti kanttorin tehtävistä hautausmaanhoitaja Veikko Lamminaho. Emäntä-vahtimestarina seurakuntatalolla toimi Aira Lamminaho ja osa-aikaisena suntiona Seija Kuusimäki. Lapsi-, nuoriso- ja diakoniatyö hoidetaan osana Keuruun seurakunnan ko. työaloja, ja niistä olivat vastaamassa lastenohjaaja Helka Järventausta, nuorisotyönohjaaja Ulla Luukkanen ja diakoni Unto Mikkonen.