|
30.07.2004 08:24 |
|
Pihlajaveteläinen taiteilija Yjö Laine 1900-1977Liisa Lapin juttu Suur-Keuruussa 30.7.2004Taiteilijan tytär palasi Vaajamäen kuvatupaan
Yrjö Laineen töitä
Pihlajaveden Mäkikylällä sijaitseva Vaajamäen talo kätkee sisäänsä avaran vanhan tuvan. Tupaa voisi mainita harvinaisuudeksi jo pelkän suuren koon ja korkean iänkin vuoksi. Ainutlaatuiseksi tuvan kuitenkin tekevät maalaukset, jotka oman kylän taiteilija Yrjö Laine taituroi talon seinille talvisotavuonna 1939. Kookkain kuvista esittää Vaajamäen talon pihapiiriä entisaikaisessa asussaan.Vaajamäen kuvatupaa vaalivat kunnioittavasti sen nykyiset omistajat ja asukkaat, Raija ja Kalle Henriksson. Pihlajavedelle pääkaupunkiseudulta palannutta pariskuntaa on aina kiinnostanut tietää, mitä tuvan taitelijalle tapahtui. Jatkuiko pihlajavetisen nuoren miehen taiteen teko maailmalla? Ja jos jatkui, missä ja millä tuloksella?Vihdoin Vaajamäessä elettiin herkkä tapaamisen hetki. Heinäkuussa 2004, aurinkoisena maanantaipäivänä taiteilijan tytär Mirja Aaltonen asteli sisään muistojen tupaan mukanaan joukko jälkipolvea. Kuvatupaan ja sen isäntäväkeen tutustui ensi kertaa taiteilijan tyttärentytär Meebu Lahdenpää, Nurmijärven Kivi-juhlien toiminnanjohtaja toisessa polvessa, isä Einon ja äiti Mirjan työn jatkaja. Isopapan mittavia töitä tutkivat kiinnostuneina myös Joose (13), Roope (12) ja Kiia (9).- En suinkaan vieraile tässä tuvassa nyt ensi kertaa, vaan muistan varsin elävästi, miten kymmenvuotiaana tyttösenä seurasin, kun nämä kuvat valmistuivat, kertoi Mirja Aaltonen kiinnostuneille kuulijoilleen.Vuonna 1900 syntynyt ja 1977 edesmennyt Laine ehti maalata elämänsä aikana sadoittain kuvia, suuria ja pieniä. Suuria syntyi paljon siksi, että seuraintalot kaipasivat kulisseja ja Laine oli valmis niitä laatimaan. Itseoppineena taiteilemisen aloittanut maalari päätyi monien vaiheiden kautta lavastajaksi Lahden kaupunginteatteriin.- Isä Yrjöllä oli myöhempinä vuosina useita näyttelyitä kotimaassa ja ainakin yksi myös Ruotsissa, kun hän oli käymässä siellä asuvan veljeni luona. Hän teki myös savitöitä ja polttouunit hän rakensi itse. Hän osasi laskea tarkasti, missä lämmössä esineet piti polttaa. Tyttärelläni on ainakin yksi hänen tekemänsä kukkamaljakko ja itsellänikin olisi suurikokoinen lattiamaljakko, ellen olisi sitä imuroidessani kaatanut ja särkenyt.-Mikä ihmeellistä, hän teki itse myös valokuvauskoneen ja kehitti sillä ottamansa kuvat itse keksimässään laboratoriossa. Siinä pienessä pimeässä kopissa minäkin sain kehittää kuvia hänen kanssaan, pienen punaisen lampun valossa. Hyviä kuvia tulikin meistä lapsista ja naapurien perheistä. Tallella on muun muassa valokuva, joka on otettu juuri perustetun Koipikankaan hautausmaan aidan vierellä.-Uudelleen päivänvaloon sukeltaneita näytelmiä selaa parhaillaan tyttäreni Meebu.Mirja Aaltoselle Pihlajavesi on rakas synnyinpitäjä, missä perhe on vieraillut säännöllisesti kesämatkoillaan.
- Pihlajavetiset tunsivat sen myöhemmin poliisi Collinin talona. Sitä taloa ei enää ole, mutta silti tulen joka kesä tutuille paikoille. Yhteys Pihlajaveteen ei milloinkaan ole katkennut kokonaan. On suurenmoista, että kuvat täällä Pihlajaveden Vaajamäessä ovat säilyneet. Tiesinhän, että talo kuvineen oli olemassa. Onko koko taloa enää olemassa, siitä en viime vuosina tiennyt mitään.Mirja Aaltosta huolettavat tällä haavaa eniten isä Yrjön maalaamat kulissit, joita on koossa muun muassa Humppilan Työväentalon varastossa.- Olisi upeaa, jos kulissit voitaisiin joskus koota saman katon alle, haaveilee Mirja Aaltonen. Kuva: Taiteilijan työväline. Raija Henriksson saattoi esitellä Mirja Aaltoselle tuvan seinänrakosessa säilynyttä jouhipensseliä ja vanhasta arkusta löytynyttä liimalaattaa, jonka avulla taitelija sekoitteli maalinsa. Ihmettä kurkistelivat myös tyttärentytär Kiia ja tytär Meebu.
Toimittaja Liisa Lappi, Suur-Keuruu
Yrjö Laineen töitä
|
|
Viimeksi päivitetty 02.12.2020 13:07 |
Pihlajaveden kylä 
